suometar
26.1.1855 nro 4 s. 3–4

Asikkalasta. ”Liike on näillä tienoilla ollut pari, kolme kuukautta aiwan wilkas. Wenäjän sotawäkeä on täällä, niinkuin Koskella ja Lammillakin, ollut talwikortteerissa. Talonpojat owat näiden urosten kanssa ylipäätään olleet hywässä rauhassa, erinomattainkin tyttö-ihmiset, joiden lempeys heitä kohtaan on ollut lämpimämpi kuin ehkä säädyllisyys waatisi. Mutta se muukalaiskieli on waan esteenä, waikka eihän rakkaus äänellistä kieltä tarwitsekaan. Saapi nähdä, miten wuosi loppuu! Ihmeellä olemme katselleet, kuinka wähään aikaan noin 8–10 wuoden wanhat lapsemme oppiwat Wenäjän suhisewaa kieltä, johon suomalaisen suora kieli ei kuitenkaan tahdo lapsuudestakaan kääntyä. Wenäläisten joukossa löytyy monta Suomen kielen taitawaa; ne owat syntyisin Suomalaisia Inkeristä ja heimolaisiamme Wirosta. Umpiwenäläisetkin tawoittawat Suomea ja Ruotsia puhua, mutta ei se wielä tahdo oikein onnistua. Sanat kyllä ja hywä, joita usein käyttäwät, kuuluwat heidän suussa noin kullä ja huwä. Merkittäwä on että upseerit käyttäwät melkein joka kohtaan puheessansa sanoja: mycky bra, mycky bra (hywin hywä). Neitosemme täällä Hämeen puolella owat heistä ”inte wara wackra, inte wara fula,” joka kiitollinen lause lie tytöillemme hywinkin mieliin. – Mutta ehkä kohta saamme tänne omaakin sotawäkeä, nimittäin jaettuja ruotulaisia. heitä pestattiin näillä tienoilla oikein kilwalla mies joka ruotuun ja maksettiin noin 40–100 ruplaa hop. ja enemmänkin pestiä, johon tulee lisäksi wuotuinen palkka noin 25 rup. rahaa, 6 tynnyriä jywiä, 3 tyn. potaattia, lihaa, woita, kalaa ja muuta särwintä. Torppaa eiwät ole waatineet, ainoastansa kamarin asuaksensa. Ruotusotamiehet tuliwat tienoillamme niin kalliiksi siitä syystä että täältä pestattiin mennä wuonna paljon poikia Suomen kaartilaisiksi, krenatööreiksi ja merimiehiksi. – Ruotuväelle kohoaapi komea Harjoitushuone ja keittokota Asikkalan kirkonkylään. Harjoitushuone on 75 kyynärän pituinen, 18 kyynärän lewyinen ja 10 kyynärää korkea. Asikkala on köyhä puista ja metsistä, josta syystä Kuhmolaiset antoiwat ja wetiwät näihin rakennuksiin tarpeelliset malot ja hirret, jotka Pihlajan koskella myöskin ilman maksuta sahattiin, ja Padasjokelaiset lahjoittiwat kattopäreet. Rakentaminen lankesi Asikkalaisille, jotka tuliwat siitä maksamaan 4 r. hop. manttaalilta. Hywää wauhtia kulki työ, että tuskin tupakkaa ennättiwät miehet suuhunsa panna. – Ennen joulua käwi läänin kuwernööri täällä ja piti hywin liikuttawan puheen nykyisen ajan waaroista. – Mennä kewäänä käytiin Asikkalasta pahimman tilarikon aikana suuria kuormia wetämässä 100 hewosella Wiipurista Helsinkiin, jolle wälille monelta uupui kewäinen koninsa.”

Muikun määhnän Wetäjä.