suometar
30.5.1856 nro 22

Kotimaalta.
Kanawa Päijänteen ja Saimaan wälillä. - Kanawain kaiwamisista ja hyödystä, werraten rautateihin, on hra Qwist, tawallisella tarkkuudellansa ja taidollansa, kirjoittanut n:roihin 36 ja 37 sanomalehteä Wiborg. - Näytettyänsä älyttömyyden, huikentelewaisuuden ja tietämättömyyden Hels. S:main puheissa samassa kysymyksessä, ja osoitettua kanawan tarpeellisuuden Päijänteen ja Saimaan wesien wälillä, käypi hän sanomaan, mitä suuntaa ja matkaa kanawan pitäsi kulkea, eikä löydä parempaa kuin se, jonka hra Y.K. kirjoituksessansa 17 n:roomme katsoi somemmaksi, nim. Suomenniemen lahden, Juolajärwen ja Ruotsalaisen (Heinolan luona) kautta. Hra Qwist sanoo monta wuotta sitte jo kuletun, mitatun ja määrätyn samat suunnat tehtäwälle kanawalle, mutta (ylpeydestä wai mistä syystä lienee?) ei hän sano milloin tahi kutka sen owat tehneet. – Tämä jo käyty kanawan suunta alkasi Päijänteen eteläpäässä, Pulkkilansalmen päästyä ja siinä alkawan pitkän niemen etelä-kuwetta pohjaan päin kulettua, olewassa Warslahdessa, josta kanawa tehdään taipaleen poikki Alaseenlahteen (Riihilahden kylän luona?) Kalkkisten-joessa, jota Päijänne laskee Ruotsalaisee, waan jonka alkupuoli on niin koskilta waiwattu että täytyy mainitun kanawan kaiwaa. Mutta Alasenlahdesta alkain on Kalkistenjoki selwä samote kuin Ruotsalainen aina Heinolan pitäjän kirkon luokse, missä kapea ja matala harju on kaiwettawa poikki, järwien wälillä. Heinärääwelissä kääntyy suunta itäisen sijaan aiwan pohjoiseen; tultua Paason-koskitse, johon on tehtäwä kaksi sulkua, päästään Keskirääweliin ja senperästä Käärmeweteen; joissa järwissä on selwä sulku, pait parissa matalassa kohdassa, joita tulee sywentää. Tultua Käärmeweden itäiseen lahteen eli Hakkosenlahden pohjaan on taas kapea kannas, jota kutsutaan Hangastaipaleeksi, aukaistawa ja yksi sulku siihen tehtäwä, päästäksemme Juolaweden järween Mäntyharjussa, mistä kulku on wähän matkaa pohjoiseen Miekkasensalmeen asti, joka on perattawa ja jota päästään (pieneen) Lahnaweteen, missä sulku muuttuu itäsuuntaiseksi, jona se Saimaan asti sittemmin pysytteleiksen. Päästyä Pyhäkoskeen, missä täytyy rakentaa taas yhden sulun, kohotaan Pyhäweteen, jonka rannalla Mäntyharjun kirkko on, siitä Kiepinsalmeen, siitä selwää wettä Kiwisalmeen, joka on perattawa, mistä Kallawesi wiepi Honkataipaleen kannakselle, missä on Mäntyharjun, Kristinan pit. ja Suomenniemen kappelin raja. Tämä matala kannas on poikkikaiwettawa ja täytyy tähän kanawaan rakentaa ehkä neljäki sulkua. Nyt ollaan Kuolemajärwen lahdessa Hanhenwedessä, ja kulettua sywää Kuolemanjärweä Suomenniemen ja sittemmin Sawitaipaleen kirkoa siwutse, ei lasketa Partakosken eikä Kärnäkosken kuulusain waan pahain koskien kautta Saimaan, waan kaiwetaan Orawintaipaleen pitkän ja kaitasen niemen poikki kaitasimmassa kohdassa kanawa, johon on yksi sulku tehtäwä, ja nyt ollaan Saimaassa. – Kulettua matkaamme luwetaan olleen 12 peninkulmaa Päijänteen ja Saimaan wälillä, ja siitä matkasta waan 5 1/6 suomen wirstan pituudelta kaiwettawia kanawoita, joihin korkeintain tarwitaan 10 sulkua, ja tämän uuden kulkuwäylän awaaminen ei luweta nousewan kuin korkeintain 750 tuh. ruplaan hop. (Saimaan kanawan luwetaan walmiina maksawan yli 3 milj. rupl. hop.).
________
Kanawaa Päijänteen ja Saimaan wälille waatii A. M-n, kirjoituksessa S:ttarelle, kulkemaan “keski-tienoolta Päijännettä suorastaan Jousan wesien, Rautaweden ja Suontiejärwen kautta Puulaweteen ja siitä Korpijärween, jossa wastustaa 3 nykyisen wirstan lewyinen “Maanselän” juowa eli harju, joka on kaiwettawa poikki wesiwäyläksi, joten päästään seuraawien lampien:
(Pienen Wuolinqon, Raistingin, Orijärwen, Pitkäjärwen ja Urpolanlammin) kautta Mikkelistä Saimaasen. - Koko Puulan ja Saimaan wälillä ei olisi kowaa maata kaiwettawaa enemmän kuin noin 6 eli 7 wirstaa, nim. mainittu 3 wirstan lewyinen harju ja senlisäksi joitakuita lampien taipaleita. Tämä tie on sen puolesta etuisin, että se yhdistää Päijänteen ja Saimaan wedet niiden keski tienoilta, joten ei tule liikaa kierrosta kellekään. Sitä wastaan tekisi se julman suuren kierroksen esim. Wiitasaarelaisille, jos Keiteleestä pitäisi matkustamansa pitkin Päijännettä Ruotsalaiseen, Heinolan tienoilla, ja sieltä sitte Juolajärwen kautta Saimaasen ja Wiipuriin. – Mutta tie Puulaweden kautta ansaitsisi tarkemman asianomaisen tutkinnon, joka wasta saattaisi selkoon edut sekä haitat. Parempi on edeltäpäin tutkia kaikki haarat, kuin sitte jälestäpäin katua”. – Waikea on sanoa sinne eli tänne ennenkuin tätäki kanawan suuntaa on wiran puolesta tutkittu. Mutta se on warmaa että, jos eiwät Mikkeliläiset walwo heille sopiwimman suunnan asiata eiwätkä waadi “Maa- ja Wesi-yhdistysten” hallitukselta wirallista syyniä heiltä paraimmaksi uskotulle kanawan suunnalle, heille tulee myöhä katumus. Herra Qwist, äsken mainitussa kirjoituksessansa, hywin moittii Mikkeliläisten esiteltyä suuntaa, miltei aiwan mahdottomaksi.