suometar
20.6.1856 nro 25

Höyrylaiwa Suomi.
Lukijamme muistawat kruunun tämän wuoden alussa panneen höyrylaiwan rakennuksen toimeen Päijänteen wesille. Tälle höyrylle määrättiin nimeksi Suomi. Samalla kertaa aljettiin myös 3 kulletuslaiwan ja 2 weneen rakentaminen, ja nyt owat nämät uudet alukset kaikki walmisna. Kiitoksella on mainittawa niiden työn sujuneen erinomaisen joutuisasti, joka on sitä kummallisempi kuin niiden rakennusaineet, muut tarwiskalut ja työmiehet suuremmaksi osaksi hankittiin muualta, Pohjanmaaltaki asti. Jo toukokuun wiimeisellä wiikolla saatiin kuljetuslaiwat ja weneet tekosijaltansa, Wähäeinäskylän rannalta, weteen ja saman kuun 31 p:nä kello 12 laskettiin itse höyrylaiwa myöski mainitusta paikasta Päijänteen aaltoja uimaan. Paljon kansaa oli koolla katsomassa tätä näillä tienoilla harwoin sattuwaa tilaisuutta. Kaikki meni hywin onnellisesti, jota ihmeteltiin senki wuoksi että höyrykone eli masiina oli jo maalla laiwaan asetettu, paitse höyrypannut, jotka pantiin sisään jälkeen päin. Tykeillä ammuttiin laiwan wieressä weteen ja silloin oli ilo ylimmäisillänsä. Tekowalkamastansa kuljetettiin laiwat ja weneet sitte Aptoon likellä Anjanpeltoon, jossa niiden warsinainen olopaikka tulee olemaan. Ulkonäöltänsä on Suomi somatekoinen, sinkillä wuorattu, ja seisoo hywin tasasesti wedessä. Pituudelta on se 70 ja leweydeltä yli 10 kyynärää. Sen masiinalla on 80 hewosen woima. Oikeastansa on se aiwottu perässänsä wetämään kuljetus- eli niinkutsutuita transporttilaiwoja, mutta siihen on myös walmistettu sijaa 18 matkustajalle. Kuljetuslaiwat owat jokainen 54 kyynärän pituiset ja 11 1/2 kyynärää leweät ja niin rakennetut, että niillä woidaan sopiwasti ja hywästi kuljettaa kaikellaisia tawaroita, eläimiä ja ajokaluja. Höyrylaiwa wetää niitä tarwista myöten perässänsä. Weneet owat yli 26 kyynärän pituiset ja kantawat 2000 leiwiskän kuorman; owat mastoilla ja purjeilla warustetut.
Walkamia on näille aluksille tehty kolmeen kohtaan, nimittäin:
Anjanpeltoon, Jywäskylään ja Juutinsalon saaren luo Hawusen lahden pohjaan, jossa laiwalle saatetaan polttopuita ottaa sen
kulkiessa Anjanpellon ja Jywäskylän wäliä, jota on noin 14 peninkulmaa. Tämän wälin matka-aika on arwattu kestäwän 8 tiimaa. Waltamaantiestä Anjanpellosta on tehty Päijänteen rantaan hywä ja leweä tie, joka on lähes nykyisen wirstan pituinen. Laiwan kulkutie eli wäylä Jywäskylään sywennetään Päijänteen ja Jywäsjärwen wälillä olewassa salmessa 1,500 kyynärän matkan pituudelta. Tämä työ aljettiin jo huhtikuussa. — Kruunun waroja määrättiin näiden alusten rakentamiseen 50 tuhatta hopearuplaa.
Kapteeniluutnantti Topelius, wanhempi, on höyrylaiwan päällysmies ja wäestö Suomen meriwäkeä. Tämän kuun keskipaikoilla teki se ensimäisen matkansa mainittua wäliä. Lähtö-aika Anjanpellosta Jywäskylään on joka Maanantai kello 6 aamusella ja Jywäskylästä Anjanpeltoon joka Torstai samana aikana aamupäiwää.