uusi_suometar3
19.9.1890 nro 217

Uuden Suomettaren toimitukselle.

Pikaista korjausta kaipaawia epäkohtia Wesijärwen kanawalla.
Ihmishengen turwaamiseksi tapaturmaisista onnettomuuksista puuhataan aikanamme paljonkin sekä kulkuneuwojen että teiden parantamisella. Ripeitä epäkohtia on kuitenkin wallitsemassa useimpien maamme kanawasiltain suhteen. Tahdon etupäässä kosketella siltoja Wesijärwen kanawalla, joka yhdistää Päijänteen ja Wesijärwen wilkkaan laiwakulun ja on siis erittäin tärkeä paikka matkustajaliikenteelle.
Kanawan molemmin puolin olewat sulkusillat owat näet aiwan ilman käsipuita eli kaiteita. Itse sulkusiltojen wedenpuolisilla laidoilla ehkä nuo johtaat olisiwat wähän haitaksi tawaraliikenteelle; mutta waarallisin näissä silloissa onkin mantereen puoli. jossa silta äkkijyrkkänä seinämänä päättyy noin kolmen tai neljän sylen sywyiseen kuiluun, jonka ylitse kummallakin puolen kanawata johtaa kolme kapeata, tuskin kahden kyynärän lewyistä siltaa, siten yhdistäen sulkusillat mantereeseen.
Ainoastaan keskmimäinen noista pikkuyhdyssilloista on warustettu käsipuilla, muut kaikki owat kerrassaan ilman tukea. laiwan saapuessa kanawaan owat nämä sillat usein täpösen täynnä ihmisiä, ja tuntuu kuin olisi noiden kauheiden Styllan ja Eharnodin wälissä, seisoessaan silloilla, sillä pienikin harha-askel tai wäentungoksessa tapahtunut tuuppaus syöksee onnettoman joko kanawaan tahi, mikä wielä pahempi, tuonne hirweään kiwiseen kuiluun josta ei yksikään ole noussut muutoin kuin runneltunein jäsenin, jääden usein elinajakseen raajarikoksi. Joka wuosi tapahtuu onnettomuuksia tällä kanawalla, ei ainoastaan pimeän tähden, waan waloisallakin ajalla, kuka kanawaan pudoten, kuka taas syöksyen tuonne mantereen puolella olewaan sywyyteen, ja useimmissa tapauksissa ei edes kelpaa wiina puolustukseksi tuon onnettoman harha-askeleen aikaansaamiseen. Hiljattain taas putosi sanotulta sillalta tuonne kuiluun eräs säätyluokkaan kuuluwa neiti Asikkalasta sillä seurauksella, että käsiwarren luu ranteen yläpuolelta katkesi. Kanawaan putoamalla on tietääkseni ainakin kaksi henkilöä wähän ajan kuluessa hukkunutkin, ennenkuin on ennätetty heitä ylös hinaamaan. Sen werran on turwallisuuden tukemiseksi tehty wiime kesänä, että on pari pientä pelastusrengasta ilmestynyt kanawalle, mutta ihmetellä täytyy, miksi ei waltio, joka tämmöisistä kanawista kantaa kanawamaksuja kuukausittain tuhansia markkoja, ole walwonut ihmisten turwallisuutta hankkimalla johteita eli käsipuita näihin siltoihin, etenkin kun jo maanteidenkin warsille pienimmänkin tien siwussa olewan kaltewuuden tähden alkaa löytyä kaiteita.
Toinen epäkohta sanotulla kanawalla on se, ettei löydy laisinkaan lyhtyjä sillalla, waikka laiwat syksy-aikana usein pilkkosen pimeässä kulkewat kanawan läwitse. Kun wielä lisäksi tulee, että yleisen maantien tältä kohdalta menee kanawan yli ja laiwain kulkiessa maantie silta wäännetään syrjään, olisi luonnollisinta, että jo paljaan maantienkin tähden löytyisi lyhtyjä, ohjaamaan pimeässä matkustajaa, puhumattakaan siitä, kuinka waarallista on kanawasillalla liikkuminen pimeässä. Wiimemainitun epäkohdan poistamista on kerran ainakin pyydetty tie- ja wesirakennusten ylihallitukselta, mutta turhaan. Eiköhän kuitenkin jo olisi aika Wesijärwenkin kanawalla poistaa moisia epäkohtia, jotta ihmishengen turwallisuus tapaturmista tulisi tuetuksi niin tärkeällä liikennepaikalla kuin sanottu kanawa on, sillä surullinen on tuo onnettomuuksien tilasto tältä ei warsin pitkältä ajalta, jonka mainittu kanawa on olemassa ollut, ja wielä surkuteltawampaa se, ellei pikaista parannusta tässä kohden toimeensaada.