helsingfors_tidningar
15.5.1858 nro 38 sivu 2

[Käännös ruotsista]

Minkä suunnan saa se rata, jonka on tarkoitus yhdistää Päijänne mereen?
[Loppuosa edellisestä numerosta.)
Sen jälkeen kun yritimme todistella, että päämäärää ei missään määrin edistä se, että Päijännerata tekee tarpeettoman mutkan Hämeenlinnaan, yrittäkäämme nyt tutkia, löytyisikö joku Anianpeltoa sopivampi alkupiste tälle radalle.
Viimemainittu kylä sijaitsee kapealla kannaksella, joka erottaa Päijänteen ja Vesijärven. Vanhana markkinapaikkana tämä toimii nykyisin sijoituspaikkana höyrylaiva Suomelle ja sille jahti- ja proomulaiovastolle, jota valtio ylläpitää Päijänteellä.
Tuleva kaupunki on(2) aiottu pystyttää noin puolentoista virstan päähän nykyisestä kylästä, eli Vääksyn joen läheisyyteen, joki puhkaisee sen kannaksen, joka erottaa Päijänteen Vesijärvestä ja jota pitkin Vesijärvi laskee vetensä edellämainittuun vesistöön. Maakannas, joka erottaa länsisuomalaisen vesistön Kymijoen vesistöstä, ulottaa yhden haaran Anianpeltoon ja ulottuu pitkin sitä kannasta, joka erottaa nämä puheenaolevat kaksi vesistöä, minkä lisäksi se ylettyy melko korkealle kunnes putoaa tulevan kaupungin maastoksi. Siinä tapauksessa, että ratapiha sijoitettaisiin tulevan kaupungin viereen, ja tämä viettämään kohti Päijännettä, niin tätä muuten sopivaa paikkaa vaikeuttaisi ja tekisi suhteellisen mahdottomaksi se, että radan tasannetta pitäisi kaivaa huomattavassa määrin samaan tasoon(3) rannalle tehtävän laiturin kanssa, jotta alukset voisivat tyhjentää lastinsa vaunuihin. Anianpellon kylä sitavastoin sijaitsee kannaksen matalimmalla kohdalla ja rata voidaan ilman eirtyisiä vaikeuksia johtaa kylän peltojen yli; mutta sinne ei voi rakentaa laivoille laituria, koska lahti on niin matala, että tuskin kaikkein matalimmassa kulkevat veneet voivat lähestyä rantaa mainittavan etäisyyden päähän. Parempaa paikkaa laiturille ei ole olemassa kuin tulevan kaupungin rannassa, tilanne, jonka huomaamiselta tuskin on voinut välttyä kukaan niistä, joille kaupungin suunnittelu on uskottu, joten sivuraide kylän vieressä olevalta ratapihalta on hoidettava vaihteilla laivalaiturille.(4) – Tämän radan kustannukset lisäävät Päijänneradan töitä venäläisellä virstalla. Tähän on vielä lisättävä, että koska on kaiken järjen ja edullisuuden takia tarpeen, että myös Vesijärvi ja sen liikenne, joka on siellä jo olemassa ja tulevaisuudessa rautatien läheisyyden takia kasvaa, on saatava suoraan yhteyteen radan kanssa, sivuraide johdetaan Vesijärven rantaan suoran kulkuyhteyden saamiseksi tästä vesistöstä. Koska tarvitaan enemmän kuin yksi suunnitelma tätä vaihdetta varten, ei tämän sivuraiteen pituutta voi edes summittaisesti määritellä. Se kuitenkin on selvää, että kustannukset tästä nousevat lähelle yhtä venäläistä virstaa.
Siinäpä oli riittämiin teknisiä vaikeuksia radan johtamisessa Anianpeltoon. Jos lähdemme alunperin asettamastamme ehdosta, että rautateiden pitäsi lyhyimmästä mahdollisesta paikasta yhdistää maan sisäosien vesitöt meren, niin on selvää, että olisi olennaisesti helpompaa rakentaa Päijännerata, jos Päijänne ja Vesijärvi olisivat samaa järveä eikä luonto olisi suurenmoisena oikkunaan heittänyt kannasta näiden vesitöjen väliin; sillä Vesijärveä pitkin Päijänne pitenisi kahdella penikulmalla etelään, siten rautatie lyhenisi saman verran. Samaan tilanteeseen päästään, jos Päijänne ja Vesijärvi yhdistetään keinotekoisesti kanavalla, ja ero kustannuksissa tämän työn ja kahden peninkulman pituisen radan välillä pitäisi siten riittää valtiolle ikään kuin puhtaana voittona.
Kaksi ja puoli peninkulmaa pitkä ja puolitoista penikulmaa leveä Vesijärvi muodostaa avoimen, varsin harvojen ja ryhmänä olevien saarten rikkoman vesialueen, jolle antavat muodon suuret ja syvät lahdet, joista huomattavimmat ovat Lahdenpohjan, Hollolan-, Kirkko- ja Lahtilahdet. Vesistön äskettäisissä tutkimuksissa ja hydrologisisssa mittauksissa, jota tehtiin tänä keväänä jään päältä todettiin, että Lahdenpohja ja Lahti ovat 25–30 jalkaa syviä alimman veden aikaan ja siten sopivat hyvin tulevaisuudessa satama- ja ankkuripaikoiksi, jotavastoin Hollolanlahti on matala. Pitkin järveä tavattiin leveä, avoin kulkuväylä niin Lahdenpohjasta kuin Lahdesta Vesijärven purkukohtaan asti. Sanalla sanoen, järvi täytti kaikki ne ehdot, joita voidaan esittää sille tulevaisuuden navigointia varten.
Kanavalinajan tutkimuksissa on todettu Päijänteen olevan 10,5 jalkaa Vesijärveä alempana, minkä lisäksi pitäisi kaivaa jonkin verran virstaa pitempi pätkä (3,975 jalkaa). Kanavalinjan korkein kohta olisi näin 32 jalkaa tulevaa pohjaa ylempänä. Tämän kanavan kustannukset lisääntyisivät huomattavasti sulun rakentamisesta ja ylläpidosta, sillä sulun pitäisi olla mitoiltaan suurempi kuin mitä maassamme on tähän asti rakennettu.(5)
Sen hyödyn lisäksi, mitä puhenaoleva kanava toisi laajalle maaseudulle, joka täten pääsisi suoraan yhteyteen rautatien kanssa, aiheuttaisi tämä metsätuotteiden kuljetusten vilkastumista. Niitä vedetään nykysin Päijänteeltä suurin kustannuksin yli kannaksen Vesijärven rantaan, mistä ne kuljetetaan vesitse Lahden lahteen ja sieltä edelleen eteläsuomalaisiin kaupunkeihin. Meille suosiollisesti kerrottujen tietojen mukaan kuljetetaan vuoittain noin 30,000 tolttia lankkuja ja lautoja tätä tietä. Olettakaamme, että joka toltista maksettasiin 3 kopekkaa kanavamaksua, nousisi kanavan vuosituotto yksistään lakkunviennistä 900 hopearuplaan – summaan, joka hyvinkin voisi tuottaa ylijäämää, sen jälkeen kun kanavan hoitokustannukset olisi otettu päältä pois. Tämän lisäksi kuljetetaan suuria määriä kauppatavaraa tätä tietä Jyväskylään ja muille seuduille Päijänteen rannoilla, minkä vuoksi kanavamaksut voitaisiin laskea kuin hyväksi koroksi verraten pienin kustannuksin hoidetusta työstä. Nämä laskelmat eivät ole yhteydessä tulevaan rautatiehen, ne ainoastaan todistavat, että Päijänteen yhdistäminen Vesijärven kanssa vaatii huomiota sen mukaan, minkä suunnan eri mielipiteet antavat Päijänneradalle.
Siinä tapauksessa, että liikenneyhteys avataan Päijänteen ja Vesijärven välillä, on Päijänneradalla kaksi alkupistettä: Lahdenpohja tai Lahden lahti. On vaikea päättää, kumpi näistä kahdesta pisteestä pitäisi asettaa etusijalle, ja tämän asian punnitseminen oikein vaatii sitä, että pystyisi näkemään pitemmälle rautateiden tulevaisuuden Suomessa. Jos Päijänneradasta tulee vain läntisen Hämeenradan sivurata Päijänteen vientitavaroiden kuljettamiseksi rannikolle, silloin meistä näyttää, että Lahdenpohja olisi radan sopivin lähtöpaikka. Suoralla linjalla tästä paikasta on pituutta neljä ja puoli peninkulmaa ja se tavoittaa nyt rakenteilla olevan radan Hausjärvellä. Niille, joilla on mahdollisuus tutkia erikoiskartasta radan suuntaa, tai muuten vain on jotain paikallista mielenkiintoa asiaan, haluamme mainita, että pisteet joiden kautta tai läheltä tämä linja kulkee, ovat seuraavat: Kärkölän kirkko, Oitin kylä, Hausjärven kirkko, Vuorentaustan kylä Helsingin ja Hämeenlinnan välisen yleisen maantien varrella – ja neljäs asema (Riihimäki) läntisellä Hämeenradalla. – Siinä tapauksessa, että Päijännerata muodostaa tulevaisuudessa osan runkorataa, jota tarvitaan Turun ja Viipurin väliseen transitoliikenteeseen Tampereen ja Hämeenlinnan kautta, silloin pitää Lahden lahti valita radan lähtöpisteeksi. – Tuolta mainitulta kannakselta johtavien suuntien pitää silloin vahvistaa tätä vaatimusta. Mihin kohti läntistä Hämeenrataa tahansa vetää suoran linjan Lahden lahdelta, se tulee aina pitemmäksi ja kalliimmaksi kuin Lahdenpohjasta, ja emme joko halua tai osaa sanoa, kuinka suuria uhrauksia maa voi tehdä sellaisen sivuradan rakentamiseksi, jossa Lahden lahti valitaan Päijänneradan alkupisteeksi. Kumpi tahansa näistä valitaan, se pitää määrätä kaupungin paikaksi. Kaikki se liikenne, joka muussa tapauksessa olisi valinnut Anianpellon lähtöpisteeksi, voidaan nyt keskittää Vesijärvelle, missä siten rautatie ennen pitkää kehittää elinvoimaisen ja kukoistavan kaupungin. – Kuolleet pääomat, joita nykysin on Päijänteen ja Vesijärven suuren vesistön läheisyydessä, on saatava elämään, ja rautatie, tuo mahtava kaiken henkisen ja materiaalisen elämän liikuttaja, kootkoon uuden yhteiskuntaelon kansakunnalle, jolle vakavin mielin ja ydinvoimin on määrätty ylevämpi tulevaisuus kuin mitä tämä sumuinen taivas voi nyt osoittaa.
F. S.

_____________

2) Sen mukaan mitä meidän oli mahdollista nähdä lääninarkkitehti Edefeltin suunnitelmasta.
3) Rautatie ei voi alkaa nousulla, koska veturi tarvitsee tietyn määrän liikevoimaa (force vive) päästäkseen ylös mäkeä.
4) Tämän sivuradan ratapenka pitäisi silloin täyttää lahteen.
5) Höyrylaiva Suomi on 145 jalkaa keulasta perään ja 44,5 jalkaa leveä siipirataskoteloiden kohdalta.