suomen_julkisia_sanomia

9.5.1859 nro 35 sivu 4

(Lähetetty)
Mietteitä Suomi-höyrystä.
Suomi-höyryn päällikkönä tulee vastakin olemaan Hra Katteini-luutnantti Toppelius ja hänen apu-upsierinansa Hra Luutnantti Serlachius. Heillä on Suomen meri-sotaväkeä laiva-miehinä, sillä laiva on Suomen Ruunun eli Valteen omaisuutta.
Eittämätön ja suurikin hyöty on Päijäneen rantalaisille ollut tuon tuli-laivan kulusta tällä järvellä. Erittäin suuri on etu siitä ollut näinä kato-vuosina. On höyry muutenni lisännyt liikettä ja vilkkautta niihin valkamiin joihin se on pysähtynyt. Onpa siitä ollut hyötyä myöskin muille pohjosesta etelään ja etelästä pohjoseen kulkeville; niin-ikään kaupan-teolle keski-Suomessa.
Tietymätön on yleisölle tokko höyry-laivan kulku on kannattanut, taikka ei. Toinen eittää, toinen sanoo höyryn tuovan sisään Ruunulle, minkä Ruunu eli valtakunta siinä kuluukin. Miten lienee. Sen vaan tiedän että siinä tarvittavia poltto-puita eli halkoja on urakka huuto-kaupoissa saatu seuraavilla hinnoilla. V. 1857 otti eräs Jyväskylän kaupuntilainen hankkiaksensa 900 syltä halkoja 1 kolikosta ja 80 kopeikasta syltä. V. 1858 möi sama henkilö 700 syltä ruplaan ja 19 1/2 kopeikkaan sylestä. Nyt äsköttäin oli taas tuossa kaupunnissa urakka huutokauppa 500 halkosylen hankkimisesta, jolloin syli nousi yhteen kolikkoon ja 33 kopeikkaan.
Halot tulisivat tietysti vielä helpommiksi, 1:ksi jos huuto-kauppa tapahtuisi aikaisemmin talvella, tammikuussa, taikka jo syksyllä ennen; 2:ksi jos niitä myötäisiin vähemmissä määrissä korkeintaan 50 syltä muruunsa; 3:ksi jos myöjät saisivat tuoda halot kesällä ja mieltänsä myöten joko Jyväskylän kaupunnin rannalle, taikka johonnii muuhun höyry-laivan pysähys-paikkaan. Vieläkin helpommalla saataisiin halkoja, jos hankkija saisi jättää halkonsa jolle kulle rannalle likelle höyryn kulkureittiä, josta höyryn merimiehet sitten purjelaivoillaan itse kävisivät niitä noutamassa.
Myös olisi sekin hinnan helpokkeeksi, että huuto-kauppa ilmoitettaisiin jo viikkokausia ennen kuin se tapahtuu sekä liki seurakuntain kirkoissa että joissa-kuissa suomen ja ruotsinkielisissä sanoma-lehdissä. Muuten hyötyy joku yksityinen henkilö Suomen valteen eli valtakunnan vahingoksi.
Mitä taas höyryn tuloihin koskee, niin varoisin niiden nousevan, jos maksut alennettaisiin, liiatennii pää-paikoista väli-paikkoihin ja näistä muihin. Kun matka-maksu oli alempi, matkusti useampia henkilöitä laivalla; mut hintojen korotettua menee moni muualta ja maantietä myöten. Sillä jos 2 kenkilöä ajaa yhdessä kääsissä, tulee maa-matka helpommaksi. Ei mene muka kääsistä maksua, eikä ravinto ole suuri-hintainen keskievariloissa. Mutta toiselta puolen on eittämättä matka höyryssä pikaisempi, mukavampi ja rattoisampi eli hauskempi kuin maata myöten.
Ei voi eittää senkin seikan täällä vähentäneen matkustajien lukua, että on varsituinen höyry-kulku tullut toimeen Kuopion ja Wiipurin kaupuntien välille, niin myös pitkin Pohjanlahta Tornion kaupuntiin asti. Kyllä myöskin köyhyys ja rahattomuus maassamme on vaikuttanut asiassa.
Etusa tuloille olisi, luullakseni, sekin että tuli-laiva vielä syys- ja loka-kuulla kulkisi sillon tällön koko väliä poiketen myös Sysmään. Etusa olisi sekin että höyryn kulku-päivät usein pitkin kesää julastasiin viikko-sanomissa yleisön tiedoksi.
Mut jakk rauta-tie ehtii valmistua Anianpeltoon asti, jakka Maaherran Ammattia saadaan Jyväskylän kaupuntiin, tietysti sillon höyry-liikenne on tuleva vilkkaammaksi ja kannavammaksi Päijäneellä.

Päijäneen rantalainen.