Kunnantalon kulmilta

Kaksi kirjoittajaa, kaksi lähestymiskulmaa. Eero Puranen muistelee lapsen silmin asumista Asikkalan kunnantalolla, ensin pienessä mökissä vanhan Vääksyn puolella, sitten uudessa asunnossa isossa kunnantalossa. Hänen tarinansa ovat "Vanhalla mökillä" ja "Muutto kunnantalolle". Risto Jokiahon näkökulma lähtee työmaailmasta kertomuksessa "Kunnantalo asuin- ja työpaikkana".

kunnantalo_2.3.2011
Nämä muistelmat kuvaavat mennyttä aikaa, sillä maaliskuun 2. päivänä 2011 Asikkalan kunnantalon näytti tällaiselta. Purkutyö oli alkanut ja se saatiin päätökseen kolmessa viikossa. Kuva: Risto Jokiaho.

Välähdyksiä Vääksystä viiden vuosikymmenen takaa


Näiden juttujen idea syntyi, kun pysähdyin eräänä päivänä todetessani, että joulukuussa 2001 tulee 50 vuotta siitä, kun Asikkalan kunnantalo Vääksyssä valmistui ja perheemme muutti siihen. Siitä todella on viisi vuosikymmentä! Minä olen pitänyt itseäni hät'hätää aikuiseksi varttuneena, muistikuvat tuntuvat tuoreilta, kuin eilen koetuilta. Mutta ei, kyllä siitä tosiaan on 50 vuotta, enkä minä siis voi olla enää mikään poikanen. 

Jotkut sanovat, että lapsuuden muisteleminen on alkavan vanhuuden merkki; mutta silläkin uhalla ryhdyn siihen. Aion kertoilla sattumuksista sellaisina kuin ne muististani löytyvät. Lukijat saavat varautua siihen, että muistini on valikoinut tapaukset puhtaasti subjektiivisesti. Luultavasti useimmat niistä ovat muille täysin merkityksettömiä, he olisivat ottaneet esille paljon tärkeämpiä tapauksia. Jos taas joukkoon eksyy juttu, jonka muutkin ovat mieleensä tallentaneet, saattaa esittämäni käsitys olla täysin toisenlainen kuin heidän; monen mielestä suorastaan virheellinen. Mutta sellaisiahan muistelukset ovat. Hauraita, utuisia kuvia menneistä hetkistä. Ei niiden perusteella pidä tehdä varmoja johtopäätöksiä siitä, mitä todella tapahtui. Niiden tehtävänä on kuljettaa lukijan ajatukset kaukaisiin päiviin ja herättää hänen omat mielikuvansa noista ajoista.


Eero Puranen