Kirkossa luettuja kuulutuksia

Kuulutukset, joita jumalanpalveluksen yhteydessä luettiin kirkon saarnastuolista, vastasivat meidän päiviemme sanomalehti-ilmoittelua. Kuulutuksiahan luetaan vielä nytkin, mutta ne koskevat seurakunnallisia tapahtumia. Maallisissa kuulutuksissa ilmoitettiin huutokaupoista, kadonneista tavaroista ja karanneista eläimistä, tarjottiin rahdinajoa tai tukinuittoa, myytiin suolaa, nahkoja tai tynnyreittäin viljaa.
Oman erityisen ryhmänsä muodostivat viranomaisten kuulutukset. Niissä nimismies kutsui väkeä tien kunnostukseen, kruununvouti ilmoitti veronkannosta, maaherra etsintäkuulutti karanneita vankeja tai sotilaita. Joskus samassa jumalanpalveluksessa saattoi olla luettavana toistakymmentä kuulutusta, näistä maaherran lähettämät painetut olivat jopa kahdeksansivuisia. Niiden lukeminen pitkitti jumalanpalvelusta ja tuskastutti kirkkoväkeä. Niinpä Nastolan kirkkoherra kuulutti vuonna 1855, että kuulutusten aikaan voi lähteä kirkosta poiskin, mutta niiden jälkeen pidettävästä ehtollisesta ei saa kesken poistua.
Asikkalan kirkonarkistossa on säilynyt vain vähän kuulutuksia. Siksi naapuriseurakuntien kuulutuksista poimitaan tähän osastoon sellaisia, jotka koskevat Asikkalaa tai ovat yhteisiä laajalle alueelle.